sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Augustin hauta ja valon ihmeitä.

Kaverin kanssa poikettiin Suomenlinnassa, diy-pajan teemana valomaalaus. Tykit otettiin maalitauluksi ja pimeän turvin alettiin sutia. On se kivaa puuhaa, tosin koomisen ja arvelluttavan näköistä, ainakin muutamien ohikulkijoiden kommenteista päätellen. Eräskin neito kysyi uteliaana, "anteeks, mutta mitä tässä tapahtuu?". Pakistanilaisten näköiset turistit tahtoivat nähdä lähempää, ja kun sitten näkivät idean, kuului "aaaa, interesting, very interesting"!

Tykin tekoon tarvitsi +20 valotusta... tai pitäiskö sanoa maalausta, Augustin hauta tuli vain neljää kuvaa ja kaverin otsalamppua lainaten. Haastavinta hommassa näyttäisi olevan valkotasapainon kanssa pelaaminen, taustan taivaalle saa olla omansa ja itse maalaus tarvitsee viileämmät sävyt.
Valon annostelussa oli myöskin opettelua, liian läheltä maalattuna tykin pinnasta muodostuu epätasainen.
Kiitos kaverin tarkan havainnon, alkoi homma sujumaan ja saatiin "työt" tehtyä kunnialla.

Kustaan miekan salmessa meitä ilahdutti SiljaLine, vaikuttavan näköinen alus varsinkin kun sitä voi melkein koskettaa, niin läheltä rantaa se purjehtii.
Mukava reissu kaikin puolin.







tiistai 19. marraskuuta 2013

Linnunradan viilein nakkikiska.

Vantaan Leppäkorvessa on universumin päräyttävin spudari, ainakin mun mielestä. Ainut vaan ku oli laudat ikkunoissa ja ovi lukossa, jäi lihikset syömättä. Korson vallesmannitkin kävivät mua moikkaamassa kun keskellä yötä spudarin pihassa fikkarilla heiluin. Ihmekös tuo jos kiinnosti.
No pojat oli huumorimiehiä, eivät pienistä hätkähdä.
Vanha sigma 18-50mm muutti meiltä pois, ja tokina 11-16mm tuli postista tilalle.
En oo kerenny kakkulan sielunelämään pahemmin perehtyä, muutamat kuvat sillä ottanut ja laaaaaaaaaaaaaaaaaaja se on.
Cokinin P-sarjan suodattimet pidikkeineen joutaa kohta kiertoon, liian pieniä ne tähän on. Ajattelin hommata tähän hitechin filsut ja pidikkeen, maksaavat vaan niin törkeen paljo että hankinta menee pitkälle tulevaisuuteen.
No mutta yksi etappi unelmien selätyksessä on taas saavutettu, tästä oon unia nähny.




sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Pullaposkien virkistyspäivä.

Niinpä me päätettiin....tai noi muut päätti ja mut pakotettiin mukaan Kalpiksen bikeparkkiin rossia ajamaan.
Mä vedin lipat hetivälittömästi ylös päästyäni, ilmat lähti eturenkaasta ja köröttelin autolle pumppaushommiin. Amatöörimäistä haparointia mutta otinpahan luulot pois heti kärkeen!
Alkoi se ajokin sujua sitten kotvasen päästä, vaikkei mitään huimaa menoa ollutkaan, wanaha ukko ei enää pysty. Yhestä hyndästä en uskaltanu ajaa, niin heti olivat ilkkumassa jostain vanhainkodista prkl ;-)
Vielä mä niille näytän, grrrrrrr!
Huimien ajosuoritteiden jälkeen päätin siirtyä kuvauspuolelle, muutamat otokset nappasin ohikiitävistä kuljettajista. Ei se niin ytimessä ole, salaman tehot täysin pielessä aukon arvosta puhumattakaan. Tsägällä aina joku ruutu onnistuu, mutta kaukana on varmuus vielä. Aika moni kuva paloikin puhki, opettavainen reissu jälleen kerran.

Kamerassa olis ehkä saanut olla suljinaika pikkusen nopeempi, ens kerralla sitten. Tuikut oli puolella teholla ja tsuumit 50mm ja 85mm. 18-50mm sigmalla kuvasin vikaa kertaa, kelpo lasi otti jalat alleen ja muutti samalle kylälle mutta eri osoitteeseen. Onnea ja menestystä!!





lauantai 16. marraskuuta 2013

Työkalu valokuvaajille.

The photographers ephemeris, on hieno ohjelma valokuvaajille. Ohjelma näyttää kuun ja auringon nousut ja laskut kalenteripäivän mukaan. Ohjelmaan voi lisätä omia mielipaikkoja, karttapohja on googlemaps.
Kalenterista löytyy kaikkea muutakin mukavaa tietoa, aikavyöhyke päivittyy automaattisesti.
Ainakin itse koen softan hyödylliseksi itselleni, helpottaa hieman kuvausreissun suunnittelua esim. auringonlaskun tai -nousun suhteen.
Softa on ilmainen, ja sen voi ladata Täältä.
Ohjeman voi ladata myös Iphoneen ja Androidiin, windowsiin ei yllätys yllätys mahdollisuutta suoda.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Meren raivoa katsomassa.

Extempore kuvausretki Porkkalaan, mukaan sain kaverin Vantaalta. Mutta jopa se jaksoikin puhkua ja puhaltaa, en muista milloin olisin ollut yhtä kovassa myräkässä. Aaltojen iskeytyessä rantakallioihin, veden pärskeet lensivät vielä pitkälle rantaan kovan tuulen mukana.
Kaverin kanssa jutusteltiin kuvaamisesta ja blogikirjoittelusta, sisällöstä ja sisällöttömyydestä. Mukava kun tulee puheeksi, tuleepahan tarkasteltua asioita useammaltakin kantilta.

Ettei jäisi puheeksi, kerronpas hiukan tuosta kuvaus-sessiosta. Ajatuksena oli siis kuvata tyrskyjä, ja niitähän riitti, kiitos luontoäidille.
Rannan tuntumassa keli oli niin kova, että objektiivin vaihto kävi jo työstä. Tässä tuli eka tenkkapoo ---> polttoväli. Mikä se olisi oikea, millä tavoittaisi sen "tyrskyn"?
Toinen tenkkapoo löytyi ajasta, suljinajasta. Pysäyttääkö liike vai antaako hiekan valua tiimalasiin?

Tuloksena haparointia, päätöntä räpsimistä ilman ajatusta. Tilaisuus ja paikka oli, nyt meni vaan ohi.

Sokerina pohjalla oppi kantapään kautta: suojaa linssisi veden pärskeiltä, on melkoisen kettumaista hommaa alkaa tiskata objektiivia/filttereitä tuollaisessa kelissä.

Nokan roikottaminen pettymyksen merkiksi on luovuttamisen merkki, suomalainen ei luovuta koskaan, siispä nokka pystyyn ja eteenpäin!

Kuvaushommia ajatellen erittäin antoisa reissu, monta tärkeää oppia tuli taas (kantapään kautta) opittua. Pitää kyhätä jonkunlainen suojahommeli kosteita keikkoja silmälläpitäen, miettiä hiukan etukäteen minkälaista kuvakulmaa/ polttoväliä kokeilee jne.
Toivottavasti ei mennyt kieli poskessa kirjoitteluksi, tarkoitus oli pukea pohdinnat sanoiksi. Onnistuin tai en, silti on mukavaa kuvata etenkin jos saa mukaan hyvää seuraa. Mitä muuta sitä isäinpäivänä voisi pieni ihminen toivoa?

Muutama otos reilun parinsadan joukosta ... ;-)






Kevätpörriäisten heräämisiä.

Jaahas, jos vaikka kirjoittelis tännekin vaihteeksi. Viime raapustuksen välissä satoi koko talven.  Ei kylläkään lunta vaan silkkaa vettä. ...