Kävin päänparannuslenkillä kotijärvellä, ensin koitin mennä retkiluistimilla mutta totesin että pyörä on paras kulkuväline vallitsevaan keliin. Jututin muutamia pilkkimiehiä, olivat tulleet nauttimaan ilmastonmuutoksesta. Kevätaurinko lämmitti ihanasti jo Tammikuun lopussa, aivan mahtawaa!
Kalakalenterissa ahven hököttää huulet pitkänä ja ahneena, ottaa ja käy kuulema pyydykseen....mihin tutkimukseen lie kalenterin ahnas ahvena nojaa, mutta kalamiesten tietotoimiston mukaan kovin hiljaista oli?
Ilmansaasteet olivat tehneet jäälle mustia lauttoja, samoin rakennusten pinnoilta voi havaita saman asian. Luin Juha Hakalan kohtuuden kirjan, ja löysin teoksen sivuilta uusia näkökulmia ääriyhteiskuntaan.
Täällä pohjolassa me kilvan kehuskelemme puhtaalla ilmalla ja luonnolla, samaan aikaan toisaalla pienet kiinalaiset sormet kasaavat Huawei-älylaitteita (jolla muuten tätäkin jargonia naputtelen) paksun saastepilven varjoissa. Absurdia, eikö vain?
Toisaalta haluan uskotella itselleni että leudot talvet kuuluu elämänkiertoon eteläisessä Suomessa, olkoonkin sitten hesarin palstoilla mitä vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä.