Uskalsin kurkistaa untuvapussin hupusta ulos ja kas, aurinkohan siellä oli noussut vaikka Pekka Poutapilvi muuta ennustelikin.
Aivan huippusäässä ajettiin hiekkatievoja ihailemaan.
Eväitä syötiin Salmijärven rantamilla, ei menty tuvalle asti .
Lapinmaan suunnaton kauneus tekee ainakin allekirjoittaneeseen aina vaikutuksen.
Tämäkään visiitti ei tehnyt poikkeusta, hiekkatievaa oli hauska kulkea ja ihailla.
Huiskis! Olihan taas retki.
Pakattiin pyörät telineeseen ja ajeltiin käkkälöjokivarteen kodalle vellin keittoon.
Jatkettiin matkaa Kaldo-tievan baariin munkkikahaveelle ja sitten yöksi specialsecretspottiin.
Aamupalaa saatiin syödä pitkään ja hartaasti raikkaassa lapin luonnossa.
Ajettiin multicaravan adventure vanilla Leppäjärventien varteen ja siitä jatkettiin pyörillä kohden Kultimaa.
Tämäkin pätkä oli yksi alueen hienoimmista, vaihtelevaa maastoa ja kirkkaita vesiä.
Ei ketään missään! Täydellistä!
Kaikki jängät rutikuivia, saatiin ajaa posotella vain.
Uralla tuli vastaan riekkopoikue, tilhejä ja emäntä kohtasi suuren valtahirvaan joka kulki ylväästi hänen ohitseen.
Keiteltiin purkkinuudelit Kultiman erotusaidan läheisyydessä.
Raikasta purovettä tankattiin pulloihin mönkkäripitkosten tienoilta.
Taas ilmojen haltija päätti helliä retkeläisiä ja aurinko paistoi täydeltä terältään.
Tämäkin reissu jäi mieleen!
Köröteltiin Hettaan ja tilattiin makkaraperunat.
Kupu pömpöllään ajeltiin Muoniojokivarteen kodalle yöksi.
Pidettiin tulia ja keiteltiin kahvia.
Paikallinen mökin rouva tuli siskon lapsineen kalaan. Olipas kivat tarinat ja lapsetkin saivat kalan.
Meidän onkiin ei napannut joten sukellus höyhensaarille.