Oksa oksalta se tuli lähemmäs, kunnes oli sitä mieltä ettei tuon näköinen ukko mitään pahaa tahdo. Pöntössä tiaisenpoikaset kiittelivät kovaan ääneen aamupalasta, kohta on edessä maailmalle lähtö.
Paluumatkalla autolle, luonnon kiertokulku näyttäytyi edessäni synkkänä ja todellisena, elämä ja kuolema kohtasivat toisensa. Vahvempi saalisti heikomman, ovelampi jekutti pahaa aavistamatonta.
Elämä on.
Btw. huomasin että kaksisataa kirjoitusta tuli täyteen, luomisen tuska on ihmeellinen asia...