Oksa oksalta se tuli lähemmäs, kunnes oli sitä mieltä ettei tuon näköinen ukko mitään pahaa tahdo. Pöntössä tiaisenpoikaset kiittelivät kovaan ääneen aamupalasta, kohta on edessä maailmalle lähtö.
Paluumatkalla autolle, luonnon kiertokulku näyttäytyi edessäni synkkänä ja todellisena, elämä ja kuolema kohtasivat toisensa. Vahvempi saalisti heikomman, ovelampi jekutti pahaa aavistamatonta.
Elämä on.
Btw. huomasin että kaksisataa kirjoitusta tuli täyteen, luomisen tuska on ihmeellinen asia...
Tuo toiseksi viimeinen kuva on loistokas! Siellä se lintu laulelee taustalla autuaan tietämättömänä nälkäisen hämähäkin juonista...
VastaaPoistaUpeita kuvia kaikki :-)
Aivan mahtava tuo tunnelma mikä kuvistasi välittyy, ensimmäisestä viimeiseen. Upeita kuvia, käsinkosketeltavaa tunnelmaa.
VastaaPoistaKuvissasi on hyvä tunnelma.
VastaaPoistaMahtavan pehmeä valo, jonka hallitset upeasti! Metsä on kauneimmillaan aamulla, olet ollut oikeaan aikaan liikkeellä. Lauantaina käytiin päiväretkellä Orinoron rotkolla, jossa kova valo teki selväksi, että oltiin väärään aikaan liikenteessä.
VastaaPoista^kiitti teille, nyt vasta kerkesin koneelle kaikenmoista hässäkkää....
VastaaPoistaTänään kävin lenkillä katsastamassa mitä tiaisperheelle kuuluu. Puun juurella oli vain muutama karvapallo ja pesän jäänteet, tikka tai joku oli käynyt popsimassa poikaset mahaansa.
Luonto on karua ja heikompi osapuoli jää aina häviölle.
Onneksi kävin katsomassa toisellakin pöntöllä, josko siellä olisi elämää... ja olihan siellä, kuusitiaisemo siellä hautoi täyttä päätä! Toivotaan tälle pesueelle parempaa onnea.
Kirjaa on näköjään luettu ja tinttejä tiirailtu!
VastaaPoistaTuossa hämähäkki-kaksisiipinen kuvassa on mahottoman hieno valaistusa ja osat kohdallaan!
Hiljaa toivoin että katsoisit kuvat ja löytäisit kenties jonkun yhteyden taannoiseen keskusteluumme. Kirjaa olen tosiaan lukenut innolla ja inspiraatiota ammentaen, luulisin että jotain siitä jäi kytemäänkin. Kiitos kun kommentoit.
Poista