keskiviikko 7. elokuuta 2019

JasMir-adventures Vol5

Uskalsin kurkistaa untuvapussin hupusta ulos ja kas, aurinkohan siellä oli noussut vaikka Pekka Poutapilvi muuta ennustelikin.
Aivan huippusäässä ajettiin hiekkatievoja ihailemaan.
Eväitä syötiin Salmijärven rantamilla, ei menty tuvalle asti .
Lapinmaan suunnaton kauneus tekee ainakin allekirjoittaneeseen aina vaikutuksen.
Tämäkään visiitti ei tehnyt poikkeusta, hiekkatievaa oli hauska kulkea ja ihailla.















Huiskis! Olihan taas retki.
Pakattiin pyörät telineeseen ja ajeltiin käkkälöjokivarteen kodalle vellin keittoon.
Jatkettiin matkaa Kaldo-tievan baariin munkkikahaveelle ja sitten yöksi specialsecretspottiin.

Aamupalaa saatiin syödä pitkään ja hartaasti raikkaassa lapin luonnossa.
Ajettiin multicaravan adventure vanilla Leppäjärventien varteen ja siitä jatkettiin pyörillä kohden Kultimaa.
Tämäkin pätkä oli yksi alueen hienoimmista, vaihtelevaa maastoa ja kirkkaita vesiä.
Ei ketään missään! Täydellistä!
Kaikki jängät rutikuivia, saatiin ajaa posotella vain.
Uralla tuli vastaan riekkopoikue, tilhejä ja emäntä kohtasi suuren valtahirvaan joka kulki ylväästi hänen ohitseen.
Keiteltiin purkkinuudelit Kultiman erotusaidan läheisyydessä.
Raikasta purovettä tankattiin pulloihin mönkkäripitkosten tienoilta.

Taas ilmojen haltija päätti helliä retkeläisiä ja aurinko paistoi täydeltä terältään.
Tämäkin reissu jäi mieleen!











Köröteltiin Hettaan ja tilattiin makkaraperunat.
Kupu pömpöllään ajeltiin Muoniojokivarteen kodalle yöksi.
Pidettiin tulia ja keiteltiin kahvia.
Paikallinen mökin rouva tuli siskon lapsineen kalaan. Olipas kivat tarinat ja lapsetkin saivat kalan.
Meidän onkiin ei napannut joten sukellus höyhensaarille.



sunnuntai 4. elokuuta 2019

JasMir-adventures Vol4

Aamupalaa ei jaksettu jostain syystä vääntää joten päätettiin syödä aamiaista hotelli hullun poron pöydästä.
Ihanan kallista mutta ollaanhan sitä sentään ansaitulla lomalla niin sallittakoon tämän kerran :
Ja toisaalta, se piirtää kellä on liituu hih hih!



Vatsat pullollaan pyörittiin Levin gondolihissiin joka kiikutti meidät tunturin huipulle ihailemaan maisemia.





Auto tulille ja nokka kohti pohjoista!
Päätettiin poiketa Pallas-tunturilla ja kaarsimme adventure vanilla retkeilykeskuksen pihaan niin että kumit vaan vinkuvat ja sora sinkoili.

Tutkittiin karttoja ja hypisteltiin tuotteita.
Ostaisko tän??? Hei kato tää on makee! Voooiiii vitsi tänää on ihana, tuu kattoo!
Loppujen lopuksi tultiin yhtä putkihuivia vauraampina ulos :D

Päätettiin yksissätuumin huiputtaa Taivaskero, ja eihän siinä auttanut kuin kiskoa ajorytkyt niskaan ja lähteä kiipeämään.
1,5h myöhemmin olimme 820metrin korkeudella merenpinnasta Taivaskeron huipulla sijaitsevan kivikasan juurella.
4557metrin matkalla nousua tuli garminin mukaan 366metriä, eli minun laskuopin mukaan 0,81cm metrille.
Ottaen huomioon ammattikoulun päästötodistuksessa nököttävän matematiikan arvosanan, laskutoimitus voi hyvin todennäköisesti olla päin persettä.

Joka tapauksessa hiki tuli.













Kahvit ja munkit hotelli-pallaksella, ei meinattu jaksaa nousta laiskanlinnoista ylös niin oli jalat tyhjät.

Noh halvat on hupsuilla huvit!
Taas jyrähti turpotiiseli käymään ja matka jatkui.
Ankaran pohdinnan jälkeen päästiin yhteistyössä siihen tulokseen että ajetaan niin pitkään kun maantie loppuu.
Loppuihan se, Enontekiön Kalmankaltioon.
Jäsenet jäykkinä köpöteltiin laavulle kahvin keittoon ja makkaran paistoon.
Aavistelin että on tulossa kylmä yö, mutta 4 astetta pakkasta on kesälomalla jo törkeetä :D






lauantai 3. elokuuta 2019

JasMir-adventures Vol3

Transit käynnistyi ja matka jatkui.
Matkalla Juntusrantaan poikkesimme Raatteen rajamuseolla ja Puraksen taisteluhaudatkin syynättiin läpi.
Kuunneltiin radiosta ohjelmaa Raatteentiestä ja päästyämme Juntusrannan k-marketin pihaan, oli hylsyjä jo transitin koppi puolillaan.
Kuppi kahvia hälvensi pahimman ruudin käryn ja sitten saavuimmekin jo Hossaan.

Kiskottiin ajovermeitä päälle ja rasvattiin kettinkejä.
Noin 4 tunnin päästä takana oli 37km hienoja polkuja.







Yötä oltiin Jatkonjärvellä josta startti Kuusamoon.
Saunatti niin peevelisti joten uikkarit kassiin ja tropiikkiin saunaan ja uimaan. Olipas se mukavaa!
Rukalla poikettiin kahvilla josta jatkettiin Oulangan retkeilykeskukseen kahville.
Oulankaan johtava tie oli remontissa ja baarineiti kertoi että renkaita mennyt autoista päivittäin.
Käveltiin katsomaan Kiutakönkään pauhua. Yöksi ajettiin Paanajärven kansallispuistoon Jäkälämutkaan.
Kodalla makkaranpaistot ja sitten päät punkkaan.








Kun ei tukka jäätynyt ransitin lattiaan niin päätettiin köpötellä pieni karhunkierros.
Siispä soratiesiirtymä Juumaan. Matkalla bongattiin ukkoteeri. Tiet niin kuoppaisia että hampaista meinasi irrota amalgaamit.

Tämä reitti kulkee kyllä henkeäsalpaavissa maisemissa!
Kuukkelit söivät keksinmurusia kädestä.
Jyrkät kalliot ja pauhaavat kosket olivat kivoja kokemuksia vaikka minä köpöttelin reitillä jo kolmatta kertaa.
Garmin näytti ketunlenkkeineen reilu 14km matkaa, kyllä tuntui jo jaloissa.
Köröteltiin illankuhjossa Sallaan josta ei kahvia enää saanut, kylä oli sulkenut ovensa ja niinpä p-paikalla hernekeittoa ja leipää.
Pyssykylästä vihdoin löytyi kahvipaikka, tosin sekin meinasi lyödä lapun luukulle mutta ennätin viime tipassa.
Yöksi metsäautotien varteen jossain korvessa.












JasMir-adventures vol7

Sudet päätti jättää meidät syömättä joten jatkettiin kotimatkaa. Radiosta kuunneltiin Pekka Lipposen seikkailuja ja suunnistimme Kolariin aa...