keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Maastofillarilla sinne sun tänne.

Hesus, meinas unehtua koko plokin pito kun ollut niin hauskaa tuolla metsän siimeksessä.
Sain kaverilta rokkarin vivid airin (takaiskunvaimennin suom.) testiin. Skeptikkona en ihmeitä odottanut, varsinkin kun kyseessä ilmaiskari, mutta kuinkas taas kävikään?
Keppihän on vallan ihana kampe, mokoma nielee ilmajuuret ja päätä pienemmät stemut melko eleettömästi, hypyissä ja dropeissa vastaa komeasti eikä turhia kolise pohjaan. Tyly vekotin!

Hymyssä suin saanut tuon kanssa ajella, kolme vuotta oon "jäykkäperällä" rytyyttäny menemään että ei ihme jos pistää hymyilemään. Kai se ois fyffet jostain kehiteltävä että ton vois lunastaa veks.

Klaukkalassa kävin ystävän luona ajamassa, hitto mitkä trailit kundi esitteli voi hezus sentään. Oli kiverää nousua, just kun ajattelit että nyt se loppuu, niin toinen kinkama oli edessä ja vielä kolmaskin jne. Vähän happee repaleisille keuhkoille ja alamäki. Tonne olis kyl pakko päästä uudestaankin. Kiitos Kapu.

Toinen reissu tohon lähiskutsiin heitettiin serkkupojan kanssa, oli uutta fillaria ja kaikkee. Mukava oli ajella tutun kaverin kanssa. Dänks Make.
Muutama randomshotti  Rihan Pallomaha Mtb peruslenksulta mr. Joneksen kaa.

Fotoja kehiin, säätelin isolla kädellä so wat ;)



Noustiin mäelle Kapun kans.
Vividi
Jokilaakso

Isi, koska se on valmis?






Jyrä


Matkalla shellille.
Serkukset.

Huilitauko.

Pakastamon ojassa.







torstai 17. toukokuuta 2012

Tofkholm 2012

Mtbcf:n perinteikäs retkiajo Tukholman ympäristössä on takana ja kivaa oli taas kerran. Vetäjämme Jussi vei meidät taas upeille reiteille, uusia maisemia nähtiin ja koettiin.
Perinteisiin kuuluu myös hyvä ruokailu ja matkassa kulkee kulinaaristen koukeroiden kirurgeja, joiden vinkkejä kuulostelemalla voi täydentää ajonautinnon unohtumattomalla makuelämyksellä.
Itselleni parhaaksi makumuistoksi jäi makeaimeläkastikkeella höystetty kana, nami nami!

Varsinaisia ajopäiviä oli kolme, joista ensimmäisenä satoi hiukan vettä, polut olivat märkiä ja juuret liukkaita. Kieli keskellä suuta sai ajella ettei turhaa haveria pääsisi tapahtumaan. Kahtena viimeisenä päivänä ilma oli aurinkoinen ja kolea, just sopiva pyöräilykeli siis.
Logistiikka, majoitus, järjestelyt ja huolto pelasivat kuin se kuuluisa junan vessa, mikäpä oli porukan perässä kurvaillessa. Itsellä tosin ajo alkoi sujua vasta lähtöpäivänä, olisiko syytä katsoa kenties peiliin kröhöm ;D
Nooh, kaikki hyvin ja mukava reissu jäi mieleen.

Ajonaikaista dataa en kerää, koska en omista tarvittavaa laitteistoa. Kavereiden käppyröitä ja datoja vakoilin ja arvelisin että kokonaiskilsat pyörätiesiirtymineen +200km, nousumetrejä öbaut 2500m.






Pete mutakylvyssä


Ellmeri

Jälkitunnistus

Kesälasit

Vihreät niityt

Maastokulkineet

Nostosilta

Pete rides

Pyörätohtori

Ratapiha

Lehtokotilo

Sushit

Tukholma

maanantai 7. toukokuuta 2012

Oliko se Superkuu vaiko tavallinen juusto vaan?

En mä tiedä, mutta vaikutuksen teki kun horisontista esiin pulpahti.
Meitsi teki luonnollisesti kaikki just nappiin, niinku valmistautui kaikkeen: kalusto kondikseen, suunnitteli kuvausmestat ja kulmat.... in your dreams :D
Facebookista hoksasin hs:n linkin: tänään taivaalla loistaa superkuu, Harvinainen kuuilmiö näkyy parhaiten illalla, kun aurinko laskee ja Kuu nousee. Katse kannattaa suunnata itäiseen horisonttiin puoli kymmenen jälkeen.

Noh, kellohan oli itseasiassa jo vartin yli yhdeksän....tuli hiukka kiire heh. No mut sain mä kuitenki jotain tallennettua, ja kuuhan oli hiton upea möllykkä!

Juustokuu nousee.

Superi

torstai 3. toukokuuta 2012

Keulahuolto.

Maasturin joustokeulaan piti suorittaa keväthuolto ja vaimentimeen vaihdettiin uudet öljyt.
Kaikki lika pestiin pois ja öljyt laskettiin pihalle. Pohjaanlyöntikumi oli jäänyt edellisestä asennuksesta jotenkin huonosti, eli oli ollut pois paikoiltaan ja näinollen saanut hiukan kipeää.
No mutta varaosaa ei ollut saatavilla, niin pienellä fiksauksella vanha sai kelvata vielä.

Keulasta oli myös paluuvaimennus kadonnut jonnekin, ajaminen kumipallomaisella hyppykepillä on vaarallista ja helvetin epämukavaa. Kokoajan ilmajousi paukuttaa keulaa täyteen mittaansa, kun vähänkin eturengasta ilmassa käyttää.
Tarpeellinen määrä kaljun raapimista, nenän kaivelua ja pähkäilyä toi mystiseen vaivaan ratkaisun.
Vaimentimessa on kuminen "pohjaanlyöntikumirakkohässäkkä" joka pitää asentaa suurta huolellisuutta noudattaen paikoilleen, jolloin se toimii niin kuin se on suunniteltukin.
Samoin ei pidä hätäillä keulan kasaamisvaiheessa, vaimenninta pitää ilmata(pumpata) rauhallisesti 20min, jonka jälkeen öljyjen pitää antaa seistä 30min ennen vaimentimen kasaamista.
Me otimme vielä ylimääräiset ilmakuplat pois ruodon toisesta päästä.
Vaimentimeen laitettiin uudet 10w öljyt, stefat vaseliiniin ja voihan jepulis että tuli hyvä!
Ekan kerran kolmeen vuoteen keula tuntuu oikeesti tosi hyvältä, johtuen melkoisella varmuudella hyvin tehdystä vaimennin huollosta (huolellinen ilmaus). Ja ihan iteee tehtiin huolto Masan kanssa, kiitos meijjän Matti !!


Lowers

Yksipyöräinen Pellenpyörä

talas on palas!

Risukeitin

Tilasin mökkimiehestä risukeittimen kun jouduin ostohysterian kouriin katsellessani keksinnöstä ladattuja youtube-videoita. Minähän olen per...