Maastofillarilla sinne sun tänne.

Hesus, meinas unehtua koko plokin pito kun ollut niin hauskaa tuolla metsän siimeksessä.
Sain kaverilta rokkarin vivid airin (takaiskunvaimennin suom.) testiin. Skeptikkona en ihmeitä odottanut, varsinkin kun kyseessä ilmaiskari, mutta kuinkas taas kävikään?
Keppihän on vallan ihana kampe, mokoma nielee ilmajuuret ja päätä pienemmät stemut melko eleettömästi, hypyissä ja dropeissa vastaa komeasti eikä turhia kolise pohjaan. Tyly vekotin!

Hymyssä suin saanut tuon kanssa ajella, kolme vuotta oon "jäykkäperällä" rytyyttäny menemään että ei ihme jos pistää hymyilemään. Kai se ois fyffet jostain kehiteltävä että ton vois lunastaa veks.

Klaukkalassa kävin ystävän luona ajamassa, hitto mitkä trailit kundi esitteli voi hezus sentään. Oli kiverää nousua, just kun ajattelit että nyt se loppuu, niin toinen kinkama oli edessä ja vielä kolmaskin jne. Vähän happee repaleisille keuhkoille ja alamäki. Tonne olis kyl pakko päästä uudestaankin. Kiitos Kapu.

Toinen reissu tohon lähiskutsiin heitettiin serkkupojan kanssa, oli uutta fillaria ja kaikkee. Mukava oli ajella tutun kaverin kanssa. Dänks Make.
Muutama randomshotti  Rihan Pallomaha Mtb peruslenksulta mr. Joneksen kaa.

Fotoja kehiin, säätelin isolla kädellä so wat ;)

Noustiin mäelle Kapun kans.

Vividi

Jokilaakso

Isi, koska se on valmis?

Jyrä

Matkalla shellille.

Serkukset.

Huilitauko.

Pakastamon ojassa.