Mtbcf:n perinteikäs retkiajo Tukholman ympäristössä on takana ja kivaa oli taas kerran. Vetäjämme Jussi vei meidät taas upeille reiteille, uusia maisemia nähtiin ja koettiin.
Perinteisiin kuuluu myös hyvä ruokailu ja matkassa kulkee kulinaaristen koukeroiden kirurgeja, joiden vinkkejä kuulostelemalla voi täydentää ajonautinnon unohtumattomalla makuelämyksellä.
Itselleni parhaaksi makumuistoksi jäi makeaimeläkastikkeella höystetty kana, nami nami!
Varsinaisia ajopäiviä oli kolme, joista ensimmäisenä satoi hiukan vettä, polut olivat märkiä ja juuret liukkaita. Kieli keskellä suuta sai ajella ettei turhaa haveria pääsisi tapahtumaan. Kahtena viimeisenä päivänä ilma oli aurinkoinen ja kolea, just sopiva pyöräilykeli siis.
Logistiikka, majoitus, järjestelyt ja huolto pelasivat kuin se kuuluisa junan vessa, mikäpä oli porukan perässä kurvaillessa. Itsellä tosin ajo alkoi sujua vasta lähtöpäivänä, olisiko syytä katsoa kenties peiliin kröhöm ;D
Nooh, kaikki hyvin ja mukava reissu jäi mieleen.
Ajonaikaista dataa en kerää, koska en omista tarvittavaa laitteistoa. Kavereiden käppyröitä ja datoja vakoilin ja arvelisin että kokonaiskilsat pyörätiesiirtymineen +200km, nousumetrejä öbaut 2500m.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä.