Hei, sulla on kiva kanootti....
Hei, toi on muuten hieno kanootti....
Paljo makso kanootti...
Grrrrr, se on KAJAKKI prkl ;D
Oukkei, kanootti tai kajakki aivan sama mutta tää on meitsin ihquoma nih!!
Haaveissa
 siintää viikonloppureissut johonkin hienoon mestaan, semmoiseen missä 
on paljon pieniä lahtia ja niemennokkia, saaria ja jokia. Paikkaan jossa
 linnut laulaisivat, lämpimät kesätuulet puhaltelisivat 
lempeästi....kellottaisin kalpean mahani kanssa rantakalliolla....perse 
märkänä. Itseasiassa mulla on jo monta paikkaa tiedossakin mutta ensiks 
pitäis vähän treenata turvallisuuden varalle. 
En ajatellut 
ensimmäisenä eskimokäännöstä vaan ihan perus reskutusta takakannen 
kautta takaisin kippoon, tyhjennystä ja muutenkin sinuiksi tulemista. 
Saattaa
 näet olla, että minun versio eskimokäännöksestä on lähempänä savolaista
 perspyllähdystä kuin oikeaa kajakin muljautusta, joten tämän tekniikan 
harjoittelun lykkääminen tuonnemmas on varmasti hyvä idea...
Perusmelontatekniikka pitäis saada semmoiseen kuosiin että siihen nojaamalla voisi lähteä harjoittelemaan muita tekniikoita.
Peruskurssikin
 tuli joskus ammoisina aikoina käytyä, joskus silloin kun päässä oli 
vielä karvoja....helvetti, onko siitäkin todella jo niin pirun pitkä 
aika?
No mutta, eteenpäin sanoi karjalaismummo lumihangessa ja pieraisi.
Tiedättekö muuten että piereskely on terveellistä kaikkialla paitsi mopoautossa?
Kunnon peräilmapurkaus on päräyttävä kokemus ja saa kajakinkin suorastaan liitämään veden pinnalla.
Ja
 mikä parasta, raottamalla hiukan aukkopeittoa voit olla varma, että 
saat nauttia uskomattoman hienosta luonnosta ja melonnasta ylhäisessä 
yksinäisyydessä.
Apropoo, harmaahylje eli halli ja saimaannorppa ovat jostain kumman syystä mieltyneet piereskeleviin melojiin.
Mitä
 enemmän ja kovaäänisemmin piereskelet, saatat päästä näkemään 
lähietäisyydeltä saimaannorpan, tuon järviemme suloisen rasvapökäleen.
Uskoo ken tahtoo, kaikissa tarinoissa on yleensä perää ja joissain jopa viljalti älyä.
Vielä kun sulaisi nuo jäät nopeesti niin pääsis tuohon kotilätäkköön rypemään ja tutustumaan aluksen sielunelämään.
Kajakkihan on merkiltään Rainbow Oasis 4.30, ja on suunnattu tällaisille nuorekkaille atleettivartaloisille nuorille miehille.
Omiaan päiväretkille tai jos löytyy ultrakevyttä retkeilykampetta, niin miksei pidempikin reissu tule kyseeseen?
Lähempi
 tarkastelu osoitti että sateenkaarialukseen saa heittämällä pari lootaa
 kaljaa, sillähän pärjää jo kevyesti yön ylitse....
Varsinainen 
vesirakettihan kippo ei ole, mutta kompensoin aluksen kehnoa liukuvuutta
 aivan käsittämättömän törkeän älyttömillä käsilihaksillani, joita 
muuten voit tilata irtotavarana weiderin webbikaupasta.
Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että minua on siunattu vaatimattomasti pienen kylän määrällä woimaa. 
Woimantuoton sivuvaikutuksena on suurehkot määrät peräilmaa...mikä tarkoittaa melontaretkeilyä norppien kera.
Jahas, kylläpä aika rientää, jatkan kenties tyhjänpäiväistä jorinaa tuonnempana, nyt menen syömään että ihan varmana kellun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kevätpörriäisten heräämisiä.
Jaahas, jos vaikka kirjoittelis tännekin vaihteeksi. Viime raapustuksen välissä satoi koko talven. Ei kylläkään lunta vaan silkkaa vettä. ...
 
- 
Sudet päätti jättää meidät syömättä joten jatkettiin kotimatkaa. Radiosta kuunneltiin Pekka Lipposen seikkailuja ja suunnistimme Kolariin aa...
- 
Poikkesin lapin reissulla Pikefossenin vesiputouksella. Nähtävyys löytyy Alta-Kautokeino tien varresta n.10 kilsaa Masista Kautokeinoon päin...





 
 
 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä.