Kalareissu ja lätäkkö

Sain mahiksen käydä vanhankaupunginkoskella siikoja onkimassa. En saanu siikoja, muutaman taimenen äijät saivat mutta rauhoitusaikana laskivat kalat vapauteen. Mukava reissu kiitos järjestäjille.
Tänään päiväkävelyllä ihmettelin jään muotoja.

 

 

 

Valokarnevaalit

Muksujen kanssa kävästiin Linnanmäellä valokarnevaaleissa kunnalisvaalien sijaan. Mustekalassa kävin poikien kanssa, vuoristorataan ei uskallettu mennä ;-)
Sadettakin saatiin mut ei se vauhtia hidastanu, kivaa oli. Paljon oli valokuvaajia jalustoineen tähtäilemässä, minäkin muutaman kuvan näppäsin.

"Taidekuvia" ja taapelin syksy.

Roskakatoksen ulkovuorilautoja pohjustelin töissä, valttia pintaan niin kestää sateet ja tuulet. Ulkotöitä mukavan pirteässä syys-säässä, mikäpä siinä. Lautataapelin luona on mukava vanhan ajan tunnelma, oravat ja päästäiset pitää seuraa.
Kokeilin piruuttani ottaa pidemmällä valotuksella "taidekuvia", hehe. Syksyn lämpimät värit niistä loistaa, ei paha. Kahvia ja pullaa väliajalla :-)

Lähikuvauksen lähestymistä?

Tätä makroilua harrastemielessä haluan koittaa, ja siihen hommaan tilasin loittorenkaat. Sitten kun kasvan isoksi pojaksi ja lakkaan leikkimästä leluilla, ostan hirmukalliin vartavasten makrokuvaukseen tehdyn objektiivin, vartavasten makrokuvaukseen suunnatulla rengas-salamalla varustettuna.
Sitten konttaan kulmat kurtussa ja otsa rypyssä kaikenmaailman öttiäisten perässä. Liityn kenties Suomen maa-ötökkäkerhoon (Finnish BugHunters Federation, kavereiden kesken "bagi-club") ja pidän päiväkirjaa bongatuista lajikkeista.
Talvi-iltoina istuksin kalsarit jalassa keittiössä tutkimassa maa-öttiäislajikkeiden sielunelämää läppäriltä, voi kehveli että osaakin olla mielenkiintoista!

Noh, jos ei nyt kuitenkaan ihan vielä?

Tiedä sitten miten tarttuva tauti tämä makroilu on, mutta näilläkin vehkeillä pääsee yllättävän lähelle pikku vipeltäjien touhuiluja. Jalustan tämä homma ehkä vaatii, varsinkin silloin jos kuvattava ei ole kovin vikkelää sorttia.
Äkkiseltään tuntuisi ihan mukavalta touhulta, kiire ja joutavat murheet unohtuu tyystin kun metsässä saa käyskennellä ja luontoa linssin läpi ihmetellä.
Laitan tähän kuvan noista loitoista ja pari niiden avulla otettua otosta.

Nikkori ja syksyn lehdet

Raapustanpa taas jotain tännekin. Realisoin suuren osan käyttämätöntä kameraroinaa, ja myydyistä tavaroista kertyneet varat sijoitin pitkään haaveina olleisiin jutskiin.
Runko päivittyi yhtä pykälää uudemmaksi, teletzoomin korvasin nikkorin af-n 180mm f 2.8 kiinteä polttovälisellä objektiivilla.

Ekahetkestä lähtien nuo kaksi kapistusta toivat hymyn huulille, kuvat ovat värikylläisiä ja teräviä.
Ilo on kuvata ja voin keskittyä katsomaan asioita valon kantilta, eikä tarvitse tuskailla ja kikkailla "pehmeiden" tuotosten säätelyn vuoksi.

Tänään parempi puolisko lähti mukaan kuvausreissulle, minä räpsin kuvia ja vaimo kyykki sienien perässä. Noh täytyy myöntää että sienien keruuksi meni loppujen lopuksi molemmilta ja mukavaa oli.
Kuva kapistuksista ja  muutama ruutu metsästä.

Kaamera ja nikkori

Kirkkotien sävyjä

Mustavalkoisena

Lehti mustikanvarvuissa

Tammenlehviä iltaruskossa

Tammenlehvät

Työpaikan vaihto.

Sitä pitäis kuulemma vaihtaa duunipaikkaa kymmenen vuoden välein, sanovat viisaammat? Meikäläisellä meni melkein 15 vuotta samassa paikassa, sitten tuli saneerausherra ja myi minut ja työkaverit.
Yrityskaupan myötä työpaikan ilmapiiri muuttui positiivisesta negatiiviseksi, ennen mukavista hommista tulikin yhtäkkiä "pakkopullaa" joka ei hyvältä maistunut.
Vaikka "uuden talon" kujeet olikin tympeitä, jaksoin eteenpäin superkivojen työkavereiden ansiosta, suuret kiitokset teille kaikille!
Reilun vuoden jaksoin sinnitellä uuden isännän komennossa, kunnes tuli mahdollisuus vaihtaa maisemaa.
Uutta työpaikkaa hakiessani, epäröin valintaani ja luopumista hyvistä duunikavereista.
Rohkea rokan syö, ja uhkarohkea ottaa lisää, ja nyt olen ollut uudessa duunipaikassa ekan viikon. Aika näyttää menikö ratkaisu persiilleen, alku näyttää ja myös tuntuu lupaavalta.
Uudet työkaverit vaikuttavat mukavilta ja työtehtävät mielenkiintoisilta. Ans kahtoo sit!

Jos joku vanhoista duunikavereista sattuu tätä löpinää lukemaan, niin semmoisia terveisiä laitan kaikille että olitte tosi kivoja työkavereita, seuraavilla tulee olemaan suuret saappaat täytettävänä!
Kaikkea hyvää teille toivottaen.

-Jaska

Ihmisen mieli.

Ei nukuttanu...taaskaan. Kahvinhakureissulla sysimusta mielikuvitukseni kehitti idean, ja pakkohan tuota oli kokeilla. Kameran laukaisin lankalaukaisimella ja toisella kädellä posautin salaman auton katon kautta pehmentämään valoa. Vastenmielinen aihe, mutta kokeilin saanko välitettyä karmivan tunnelman kuvan kautta.

Yksinäinen matkustaja.

Keravan sivuraiteella. Kokeilin kuinka sb-800 salamalaite toimii orjana canon s-100 pokkarin kanssa.
Ohjasin valoa lehteen pringles-perunalastupurkin läpi, josta pohja leikattu pois.
(pringles-original taste, muksut söi kaikki grrrr....)
Salaman asetin SU-remote tilaan 1/128 24mm. Kamerassa f2.0 1/500s ISO160.
Kameran kiinteän salaman eristin pätkällä lätkäerkkaa.

Photarissa mötöstelin loput.

Lintsillä.

Sealife ja lintsi korkattu. Mukavaa oli ja pari otosta tuli napattua.

Vesiputouksella.

Poikkesin lapin reissulla Pikefossenin vesiputouksella. Nähtävyys löytyy Alta-Kautokeino tien varresta n.10 kilsaa Masista Kautokeinoon päin. Vedenpauhu oli mahtava ja näkymät upeita. Itikoita oli niin että henkeen meni :)

Lehtiä Vol1

Syksyn väriloisto alullaan, tämä löytyi Ruutinkoskelta puunrungosta.
Edit. Meni ehkä hiukan karkiksi käsittelyssä, mutta so what :)

 

Tämä toinen Haltialan pellolta.