Ei saa pysähtyä...ei ole tarkoituskaan! Siitä pitää työt ja perheen aktiviteetit tehokkaasti huolta. Jopa siinä määrin, että päätin sitten keskeyttää kansalaisopiston valokuvauskurssinkin. Aikaa tehokkaaseen keskittymiseen ja asiaan paneutumiseen ei yksinkertaisesti ole, meni haparoimiseksi.
Harmitus on lievä ilmaus, mutta kaveri lohdutti sanomalla että asiat on priorisoitava. Oikeassa on.
Kokeillaan sitten joskus uudestaan?
Työpaikan järkkäämiltä kursseilta ei parane luistaa, no kuitenkin sen verran että muutaman kuvan voi soppatunnilla ottaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä.