Isojärven kansallispuistossa.

Katkaistiin toverini Tapion kanssa talven selkä, ja samoiltiin yöksi Kuorejärven laavulle.
Pakkasta oli Heikinpäivän aamuna reippaasti, -29 astetta. Keli kuitenkin lauhtui muutamassa tunnissa siedettäviin -13 lukemiin.
Paikka ei ollut kummalekkaan meistä entuudestaan tuttu, koitettiin kepillä jäätä ja meitä onnisti. Alue on upea, ja sopivan ajomatkan päässä etelänvetelän päiväretkiä silmällä pitäen.
Pikantin mausteen retkelle toi lievä suunnistuspummi heti alkuun, sinänsä harmiton erehdys mutta ai että meitä illalla nauratti :)
Illalla keli muuttui tuhnuiseksi, ja sateli hiljakseen lunta. Eipä haitannut ollenkaan, päinvastoin, oli mukavan rauhallista ja hiljaista.
Tulia pidettiin, juteltiin mukavia ja illan päätteeksi lompsittiin järvi ympäri ihastellen luonnon rauhaa.

Minä heräsin yöllä kun tähtitaivas oli auennut, sitähän piti kuvata. Revontuletkin pääsin kuvaamaan ensikertaa, tosin kuvista ei kummoisia tullut.
Kömmin sitten takaisin "sulkasäkkiin" (kuten Tapsa omaansa nimittää), ja seuraavaksi kun luomeni aukaisin, aurinko paistoikin kirkkaana.
Syötiin aamiaista ja pakkailtiin retkikamppeita. Vielä käytiin kierros kuvaamassa vastarannan jääveistoksia, ja lompsittiin kohti Heretyn kämppää ja kotimatka sai alkaa.
Tosi mukava reissu, kiitokset toverille!!
Menkää ihmiset metsään, siellä mieli lepää ja sielu saa balsamia haavoille.

Ps. Kuvia on paljon, määrä korvaa laadun ;D