Kuuleeko maa, Jaska kutsuu?

Somewhere a clock strikes midnight
And there's a full moon in the sky
You hear a dog bark in the distance
You hear someone's baby cry.....

Mietiskelin AC DC rock-yhtyeen biisiä, jossa Bon Scottin teräksinen ääni, ja Angus Youngin puoli sävelaskelta alaspäin viritetty kitara luovat mystistä tunnelmaa...
Mielikuvitukseni loi metsän laitaan kylmät ja kiiluvat sarjamurhaajan silmät, jotka tuijottivat minua yön pimeydestä istuessani laavulla...tuuli kohautteli puiden latvuksia, suuret räntäpisarat rummuttivat laavun kattoa, tuli riehui nuotiossa levottomana...hitto, vähänkö hienoo!
Keli oli juuri sellainen koiranilma mistä aina haaveilen! Mitä kurjempi keli, sen mukavampaa on istuskella tulilla ja mehustella vaikkapa edelläkuvatun kaltaisilla mietteillä.
No minähän kuitenkin tolkun kaverina tein mielikuvitus-sarjamurhaajan kanssa sinunkaupat ja kutsuin vesselin viereeni tulille. Ihan mukava heppuhan tuo oli, vähän erikoisen puoleinen ja hiljainen, vähän niinkuin itsekin. Hyvin tultiin juttuun!

Lähiretkeilyä, lähiaikoina, lähimaastossa, lähimain itsekseen.
Päivän valjettua, tutkin lähimaastoa ja ilokseni laavun ympäristössä olikin melkein luonnontilassa oleva vanha metsä, sellainen puolen hehtaarin satumetsä.
Kuljeskelin kaikessa rauhassa metsässä, tutkin outoja hieroglyfejä ikivanhojen koivujen kyljissä, kurkistelin koloihin ja halkeamiin. Tervehdin yhtäkin puuvanhusta jolla oli korvat, ei se mitään kuullut vaikka sille kuinka huusin, höristeli pökkelö vain korviaan.

Paistattelin päivää ja kuljin rannoilla, tutkiskelin jääkauden vangitsemia kiviä ja vain nautin luonnosta.
Tutustuin planeettamme pintaan ja sen ytimeen, olo oli kosmisen kevyt ja ihana.
Luin Yle-prisman tiedejuttua, missä Esko Valtaoja kirjoitti kosmiset muistosanat.
Lainaan ne sanat tähän, tuskin äijät siitä pahastuu:

"Kukaan ihminen ei ole saari.", sanoi runoilija John Donne neljäsataa vuotta sitten.
Me kaikki olemme osa jostakin suuremmasta. Osa perheestämme, osa ihmiskunnasta, osa Maapallosta, osa koko maailmankaikkeudesta.
Me tuomme oman osamme maailmankaikkeuden historiaan, siihen kohta 14 miljardia vuotta kestäneeseen kehitykseen.
Charles Darwin sanoi elämästä, että pienestä ja vaatimattomasta alusta on syntynyt ja syntyy yhä uudelleen, kehittyy yhä ihmeellisempiä ja kauniimpia muotoja. Sama pätee koko maailmankaikkeuteen.
Vaatimattomasta alusta syntyivät tähdet, galaksit , Linnunrata, Aurinko, Maapallo, elämä ja lopulta ihminen.
Me tuomme oman osamme maailmankaikkeuden tanssiin, maailmankaikkeuden musiikkiin, joka kehittyy yhä kauniimmaksi ja ihmeellisemmäksi.
Mitä enempää ihminen voi toivoa kuin että on antanut oman kauniin osansa siihen musiikkiin, tehnyt maailmasta omalta osaltaan hieman parempaa paikkaa.
Että kuolinvuoteellaan voi kuiskata maailmankaikkeudelle, "Kiitoksia." Ja maailmankaikkeus kuiskaa takaisin, "Kiitoksia itsellesi."
Atomimme tulivat aikanaan tähdistä ja sinne me joskus palaamme.
Muistamme sinua, muistamme musiikkiasi.
Hyvää matkaa takaisin tähtiin.
- Esko Valtaoja

Hyvää matkaa takaisin tähtiin.

Ei paljon lisättävää, Hienoa filosofointia Eskolta.
Eipä minullakaan tämän enempää tästä retkestä, sanon vain että menkää luontoon te senkin sontakärsät!
Kaikki muodon saanut on pysymätöntä, ahkeroikaa siis tarkkaavaisesti.

Jaska

Avanto

Ydin

Hieroglyfit

Hoilotiloiloti, halojata halloo Kosmos!

Myöhempien ja tulevien aikojen peli

Jääkausi

Planeetan pintaa

Tuulen kareet

Letunpaistotarpeet

Petäjäiset nuottiavaimet

Anteeksi, voitko toistaa, mulla on vähä huono kuulo, olen pelkkänä korvana!

Makuualustan ajattelija

Luka, tuo suurisydäminen lammaspaimen

Polaris, ainut asia mikä pysyy kosmoksessa paikallaan.

Sarjamurhaajan kanssa iltateellä.

Kuusi niitä oli.

Ei, ei mulla ole pää kipeä!

Ufo tarjosi kaakaon!

Isojärven kansallispuistossa ja jääkarnevaaleilla

 Tuli käytyä pariin otteeseen Isojärven kansallispuistossa retkeilemässä, on se vaan hieno paikka!
Majavien touhuja katseltiin ja tietenkin tähtiä, jälkimmäisiä saikin ihailla upeassa pakkaskelissä.
Latokuusikon metsä veti hiljaiseksi, mystinen tunnelma siellä!
Urbaania kaupunkitapahtumaa käytiin pällistelemässä, hienoa että pikkukylälläkin on mukavaa koko perheelle suunnattua toimintaa.

Jaskan kuvat nikkaroi part 2

Hoilotiloiloti.
Nysse ois valmis!
Maalasin hyllyn kahteen kertaan maalarin valkolakalla, oksat olis kai ollut hyvä käsitellä oksalakalla, mutta menköön nyt tän kerran :)
Koristeeksi laitoin lattarautaa ja sepän takomia nauloja. Kuumensin lattaraudan hitsipillillä ja kiillotin laikkakoneeseen kiinnitetyllä teräsharjalla. Sinistin teräksen specialsecret-kamitsulla, samalla tökötillä jolla sinistetään esim. aseen rautoja.
Takonauloille piti seevata ja porata pohjat, on ne vaan muuten liian järeitä, tahtoo halkaista puun muuten.
Ledinauhan katkaisin sopivaan mittaan ja liimasin varmuuden vuoksi kuumaliimalla uraansa. Lopuksi asensin takorautaiset hyllynkannattimet ja kiinnitin hyllyn seinään. Hittolainen kun siitä tulikin hieno :)

Jaskan kuvat nikkaroi...

Kuinka hauskaa! Jo jonkin aikaa hautumassa ollut hyllyprojekti nytkähti eteenpäin. Kävin bauhausista hankkimassa liimapuulevyä (ku en viitsinyt tehdä) ja led-nauhaa.
Lyhensin hyllyn mittaan ja jyrsimellä koriste reunaan. Jyrsin myös hyllyn taakse uran led-nauhalle.
Hionta ja harjaus ja pohjamaalaus.
Koristeeksi ajattelin laittaa maalatun lattaraudan hyllyn reunaan, siitä lisää seuraavassa postauksessa, että on jännää :)

Pääntyhjennyslenkki.

Kävin päänparannuslenkillä kotijärvellä, ensin koitin mennä retkiluistimilla mutta totesin että pyörä on paras kulkuväline vallitsevaan keliin. Jututin muutamia pilkkimiehiä, olivat tulleet nauttimaan ilmastonmuutoksesta. Kevätaurinko lämmitti ihanasti jo Tammikuun lopussa, aivan mahtawaa!
Kalakalenterissa ahven hököttää huulet pitkänä ja ahneena, ottaa ja käy kuulema pyydykseen....mihin tutkimukseen lie kalenterin ahnas ahvena nojaa, mutta kalamiesten tietotoimiston mukaan kovin hiljaista oli?

Ilmansaasteet olivat tehneet jäälle mustia lauttoja, samoin rakennusten pinnoilta voi havaita saman asian. Luin Juha Hakalan kohtuuden kirjan, ja löysin teoksen sivuilta uusia näkökulmia ääriyhteiskuntaan.
Täällä pohjolassa me kilvan kehuskelemme puhtaalla ilmalla ja luonnolla, samaan aikaan toisaalla pienet kiinalaiset sormet kasaavat Huawei-älylaitteita (jolla muuten tätäkin jargonia naputtelen) paksun saastepilven varjoissa. Absurdia, eikö vain?

Toisaalta haluan uskotella itselleni että leudot talvet kuuluu elämänkiertoon eteläisessä Suomessa, olkoonkin sitten hesarin palstoilla mitä vain.

Hyvää syntymäpäivää minulle :)

Aaaaarrrggghhh ja samalla kertaa suuri huokaus! Nimittäin taas tuli yx vuosirengas lisää, joka sinänsä ei haittaa pätkääkään. Päinvastoin, taakse jäi myöskin elämäni paskin syksy ja hyvä että jäi, ei liiemmin tuu ikävä!
Kohti kevättä ja kesää mennään kovaa kyytiä, päivä kerrallaan tosin ihan rauhassa. Mamma väänsi mulle karpalo-kinuskikakun, ai että olikin hyvää, kiitos kultsille :)
Tulevana viikonloppuna on talvileirin aika, tässähän on aivan täpinöissään!
Muljauttelin keväälle kivat lomat, päästään mamman kanssa pilkille ja keväthangille kirmailemaan. Polttopuitakin saapi tehdä jihuu :)

Retkiluistelua ja paranormaalia toimintaa

Hesus Muertez....nyt on makeet jäät niille jotka liikkuu luistimilla. Koko Rusutjärven selkä aivan huipputasaista jäätä. Olin pojan kanssa kuvaamassa paranormaalia toimintaa Russanmerellä, mitä nyt jättisädetikun kanssa leikittiin ynnämuuta mukavaa. Tuotoksia ehkä myöhemmin jahka tietsikka palaa päivityksestä, nyt vain rupinen kännykuva järvenkiertolenkiltä :)

Tommin tarina.

Moikka.
Pojallani todettiin vakava sairaus, joka kirvoitti haluni jakaa ajatuksiani ja kokemuksiani myös muille ihmisille. Tämä sopi myös muille asianosaisille, koetaan että on voimauttavaa eikä tässä ole mitään peiteltävää.
Samalla toivon, että toiset lukijat saisivat kokemuksestamme toivoa ja energiaa elämäänsä. Vaikka kuinka vastustaa, aina on toivoa :)

http://taapaiva.blogspot.fi/?m=1

Talven tuloa odotellessa.

Huomasin herättyäni että järvi olikin saanut yön aikana ohuen jääkannen, lehdet, oksat ja kaikki pinnat olivat kuuran peitossa, sinne jäävät talven alle.
Sen verran kova pakkanen on yöllä ollut, että autoon oli ilmestynyt talvirenkaat ja rommipullosta oli vajunut tilkan verran nestettä. Hmmmm??